Jos menee baariin jossakin ulkomailla, ei kyseessä ole samanlainen kokemus kuin meillä Suomessa. Suomalaisessa baarikulttuurissa on jotain ainutlaatuista ja se voi tuntua ulkomaalaisesta hiukan oudoltakin kokemukselta. Kun me itse olemme tottuneet siihen, ei suomalaisen yöelämän erikoisia ominaisuuksia välttämättä edes huomaa. Eroihin yleensä havahtuu vasta sitten, kun menee baariin jossakin toisessa maassa. Suomi on täynnä pubeja, baareja, klubeja yökerhoja, mutta niistäkin löytyy keskenään paljon eroja. Monessa on paljon yhtäläisyyksiä, joka tekee niistä juuri suomalaisia viihdepaikkoja.
Suomen baarihistoria
Kotimaamme historia selittää monella tavalla sen, miksi baarit ovat tänä päivänä sellaisia kuin ovat. Usein voi tuntua siltä, että Suomessa ei baarissa saa olla niin sanotusti “liian hauskaa”. Jos tavallisessa kuppilassa sattuu puhumaan hiukan normaalia suuremmalla äänellä, siitä aika varmasti saa noottia.
Baareihin mennään Suomessa usein sen takia, että siellä juodaan alkoholia. Suomalaisten, hetkittäin ongelmallinenkin suhde alkoholiin juontaa juurensa siitä, että Suomessa oli alkoholijuomia kohtaan kieltolaki vuoteen 1932 asti. Alkoholin juomisen lopettamiseen täysin pyrkinyt kielto päättyi tarkalleen ottaen 5.4.1932. Moni muistaa tämän päivämäärän edelleen ulkoa ja meissä on itää vieläkin alkoholia kohtaan sellainen ajatus, että se on jotain vähän kiellettyä ja sitä on tehtävä silloin kun tilaisuus on otollinen. Ehkä suomalaisten baarikäytöskin johtuu siitä, että vedetään pää täyteen “nyt kun kerran saa”. Alkoholia ei myöskään jätetä ja lasit juodaan tyhjäksi asti.
Miten baareissa käyttäydytään?
Varsinkin lähiöissä olevissa baareissa voi olla aika ankean oloinen meno. Siellä saatetaan istua oikein masentuneen näköisenä tuopin ääressä. Musiikki ei välttämättä soi ja koko paikka voi olla hiljainen. Monen mielestä lähiöpubi on vain sellaisia varten, joilla on alkoholiongelma. Jos ei ole juoppo, mennään kaupungin keskustan trendikkääseen pubiin, jossa soi musiikki ja ollaan iloisia. Kun suomalainen on huppelissa, alkaa hän puhua paljon ja näyttää onnelliselta. Kunnolla ei saa alkaa ilakoimaan ja esimerkiksi nousta penkille seisomaan. Tuskin saat tehdä sitä ilman, että saat vihaisia katseita tai että sinua pyydetään lopettamaan – ellei jopa heitetä ulos koko paikasta elinikäisen porttikiellon säestämänä.
Suomalaisen baarikulttuurin kehittäminen
Suomessa voitaisiin muuttaa käsityksiä baareista ja alkoholista. Jos alkoholi pääsisi negatiivisesta leimastaan, siihen voitaisiin suhtautua hiukan erilaisella tavalla. Esimerkiksi Saksassa olut on ruokajuomaa ja viinit ovat sitä muun muassa Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Miksi pitäisi vielä tälläkin vuosikymmenellä ajatella, että baariin mennään vain vetämään pää täyteen? Baari voi yhtä hyvin olla yleinen olohuone, jossa käydään lukemassa lehtiä ja juomassa ehkä kahvin sijaan yksi huurteinen olut kavereiden kesken.
Kun alkoholia pidettäisiin sallittuna, juotaisiinko sitä edes niin paljon kerralla? Suomessa voi saada jopa haukut, jos juo esimerkiksi kuohuviinilasillisen ravintolassa, kun lapset ovat mukana. Englannissa pubit ovat koko perheen paikkoja ja aikuiset voivat juoda rauhassa oluen, kun lapset leikkivät vieressä. Se, että Suomessa olisi terassilla hiekkalaatikko, on vielä ainakin mahdoton ajatus. Onneksi nyt ollaan menossa parempaan suuntaan, kun kaupoissa saa kohta myydä ulkomailta tullutta olutta, jota ei tarvitse lantrata Suomen prosenttirajoihin sopivaksi.